Enkelin siivet

En voi antaa sinulle ikinä anteeksi, sillä sun teot ei ole anteeksi annettavissa. Et ole sen arvoinen, mihin edes ylipäätään oon sua tarvinnut, et ymmärrä edes mitä puhun sul, käännät aina selkäsi,mut omapahan on elämäsi. Mieluummin pidän ystävistäni kiinni sä et oo mun ystävä, et ole varmaan ikinä ollutkaan. Sä et ole enää mitään,sä oot se tyhjä sivu kirjassa jonka voin rypistää ja heittää roskiin niinku sä teit aina mulle olin sun kynnysmattosi. Ajatteletko koskaan et jäisit yksin, että vain sinä olisit ainut maailmassa joka olisi elosssa. Olisiko se mahdollista korjata menneisyyden valheet, miten edes tekisin sen,jos saisit korjata yhden asian niin mikä se olisi, Minun olisi se etten olisi koskaan syntynyt, ongelmia ei olisi, ei kiusaamista ei hylkäämistä, olisiko silloin kaikki paremmin,syytän itseäni kaikesta ehkä eniten siitä että olen niin yksinäinen. Tai siitä että haluaisin pitää siitä yhdestä kiinni,,mutta totuus on että hän on mennyttä, olen menettänyt hänet kokonaan, kaipaan sitä henkilöä joka joskus olit, mutta älä vedä minua siihen mukaan. En halua olla rikki koko loppu elämäni. Mutta kokonaan ehjää minusta ei tule koskaan. Tosi asia on et mä en voi auttaa sua enää mitenkään, se miten sä näytät et oot muka, mun ystävä niin on aika kaukaa haettua. Mua oikeesti sattuu kun oon sun kanssa, sä et vaan oo mulle hyväksi, ei sua saa aikuistumaan se on teille liian myöhäistä, mä en jaksa uskoo siihen et meistä tulis vielä jotain se polku on mennyttä jo kauan sitten, mun on vaan aika päästää irti, mut pystynkö unohtaa sut ehkä on vaan parempi et unohdan sut kokonaan